Yötä Isosuntin laavulla

Saimme soviteltua aikatauluihin yhden yön retken. Antti keksi paikaksi Isosuntin laavun Lopella. Se on hienolla paikalla niemessä kirkasvetisen Punelian rannalla. Mainio retkikohde!

Punelia ja Isosuntti

Isosuntin laavu on Lopen puolella, juuri Uudenmaan ulkopuolella, Helsingistä matkaa on n. 110km. Laavua lähellä sijaitsee Marskin maja, johon kävimme tutustumassa seuraavan päivän aamulla. Maja oli tosin vielä suljettu.

Punelia on kirkasvetinen, tähän vuodenaikaan vesi olisi varmasti juotavaa. Ei tuntunut vedessä mitään sivumakua ollut, kun sitä tutkimme. Historian mielenkiintoinen yksityiskohta on, että järvestä on nostettu aikoinaan paljon järvimalmia.

Laavu

Isosuntin laavu sijaitsee parkkipaikalta (uimaranta/veneiden laskupaikka) n. 1,5 km mönkkäriuran päässä. Paikka on komea ja järven rannat ovat hiekkarantoja. Laavu on tilava ja edessä on nuotipaikka sekä pöytä.

Ruokaa nuotiolla

Antti hahmotteli meille menun nuotiolla laitettavaksi. Näin lyhyelle retkelle oli tullut valurautaparilakin mukaan. Menu sisälsi:

  • Nuotiossa kypsennettyä munakoisoa ja purjoa
  • Black Angus ulkofilepihviä ja karitsan sisäfilettä parilalla
  • Valkosipulikermaperunat foliossa
  • Rouhepalavuoka foliossa camembert-uunikinkkutäytteellä
  • Makkaraa yönuotiolle (Katalonian Carlos, Monzan Massimo ja Vottosen Viuhahdus). Vottosen nimikkomakkara oli ehkä näistä parasta.
  • Jean-Baptiste Adam, Alsacesta
  • Mikon lahjaksi saamaa valkovenäläistä konjakkia
  • Sormisuolaa, kirnuvoita ja mustapippuriorouhetta mausteeksi

Jälleen kerran chef cuisinier loihti käsittämättömän hyvää nuotioruokaa!! Sitä oli sen verran paljon vatsan pohjalla vielä aamulla, että skippasimme aamiaisen, eli munat ja pekonit siirtyivät kotikeittiölle.

Ajantappoa laavulla

Melko pian laavulle saapumisemme jälkeen aikaisemmat vierailijat poistuivat paikalta ja muita enää paikalle tullut. Aamupäivän rae- ja sadekuurot tekivät tehtävänsä. Saimme niemenkärjen aivan itsellemme. Luonnossa vietetty päivä tarjoaa aina mukavan breikin arjesta.

Loppi-laavu ilta

Iso osa ajasta kuluu nuotiota katsellessa ja jutustellessa. Ja tietysti syödessä. Kiertelimme lisäksi niemen rantoja ihmetellen hiekkapohjaa, kirkasta vettä ja kuikan uintia.

Valkohäntäpeurat vierailivat

Janne nukkui tarpin alla vähän matkan päässä laavusta. Yö oli selkeä ja tuuleton, lämpö laski 2-3 asteeseen. Caranthian Defence 4:llä tuli melkein kuuma.

Aamulla seitsemän jälkeen Janne heräili tarpin alta, eikä ollut vielä avannut pussia, kun kolme valkohäntäpeuraa käveli suoraan tarpin eteen.

Arvaamaton kevätsää

Kun ajoimme aamulla kohti Loppia, pysähdyimme Karkkilaan kaupoille. Koko matka oli viileää ja sadekuuroja tuli pitkin matkaa. Karkkilassa satoi kunnon rakeita. Mutta laavulle päästyämme sää selkeni, tuuli tyyntyi ja ilta oli oikein kaunis.

Marskin maja

Huomasimme yllätykseksemme, että Marskin maja oli parin kilometrin päässä laavulta, saman pikkutien varressa. Poikkesimme lähtiessämme sen pihassa. Komea oli paikka, kyllä se kalastusmajaksi kelpaisi.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *