Kävin perheen naisten kanssa 28.12. Sipoonkorvessa. En ole siellä koskaan kävelemässä käynyt, vaikka se lähellä Helsinkiä onkin. Sää oli pieneen ulkoiluun loistava: aurinkoista ja pakkasta oli 6 astetta.
Kalkinpolttajanpolku
Ajoimme Kalkkiuunintiellä olevalle parkkipaikalle (kuvassa alempi Kalkkiuunintien P-paikka). Lähdimme siitä kiertämään Kalkinpolttajanpolkua itään päin. Polku kiertää Kalkkiruukin laavun ja Högbergetin mäen kautta takaisin lähtöpisteeseen. Pituutta lenkillä on n. 5 km.
Reitti on koko matkaltaan rakennettu. Ura on leveä ja löytyy sillat sekä portaat, jolloin heikompi jalkainenkin pystyisi siellä kulkemaan. Laavun jälkeen Högbergetille on vaihtelevaa maastoa ja kunnon nousujakin. Välillä on synkempääkin metsää. Hyvä lenkki esitellä suomalaista metsää vaikka ulkkarivieraille.
Kalkkiruukin laavu
Kun saavuimme laavulle n. 11.30, siellä oli parikymmentä henkeä. Paikka on kauniilla paikalla kallion päällä. Yksi isompi porukka oli lopettelemassa kahvittelua ja juuri yksi perhe sytytteli tulia laavulla.
Koukkasimme porukan alta pois ja teimme lenkin umpimetsässä, löysimme pienen kallion laavun itäpuolella. Kun palasimme takaisin, niin laavulla oli enää se ensimmäinen perhe. Tein lisää polttopuita ja virimme makkarat tulipaikan ritilälle. Keitin Trangialla veden ja tytöt saivat kaakaota ja minä teetä.
Kalkkiruukin laavulla on tulipaikan lisäksi pöytiä ja iso puuvarasto. Lisäksi on pienempi “makuusopeksi” nimetty nukkumasuoja, olisiko se tarkoitettu lemmikeille, tarkoitus jäi meille vähän hämäräksi. Mutta laavupaikka on ilmeisen paljon käytetty ja kävijöitä varmasti riittää ympäri vuoden!
Högberget
Laavulta jatkoimme reittiä eteenpäin ja kiipesimme Högbergetille, joka on melkein 100 metrin korkeudessa. Sieltä näkee itäisen Helsingin lähiöiden kattoja ja jopa Kalasataman uudet tornitalot näkyivät. Vantaan Ikean lähellä oleva vesitorni näkyy myös, sinne ei olekaan pitkä matka.
Reitti on selvästi pyöräilijöiden suosiossa, koska vastaan tuli parikymmentä pyöräilijää monenlaisella kalustolla fäteistä cyclocrossiin. Täytyy itsekin joku aamu tulla keväällä ajamaan reitti, siinä on mukavasti korkeuseroja – ja sivupolkuja näytti maastossa riittävän pidempääkin lenkkiä varten.
Kaiken kaikkiaan kävelimme melkein 8 km, koska teimme pieniä pistoja polulta kallioille ja metsään. Tytöt tykkäsivät ja totesin taas, että useammin pitäisi lähteä päiväreissuille tähän lähiseuduille!